Siirry pääsisältöön

Ei ole koiraa karvoihin katsominen

SÄLLIN TURKKI


Nyt lähes kaksi viikkoa koirien pesuoperaation jälkeen Sällin turkki on alkanut viimein laskeutua. Se ei siis näytä enää valtavalta karvapallolta vaan alkaa hiljalleen saada arvokkaan vanhan muotonsa esiin uudella tavalla. Turkki on pysynyt miellyttävänä käsitellä ja siihen ei ole päässyt viikottaisen harjauksen ohella muodostumaan merkittäviä takkuja. Kaikkein pahimmat paikat kuten vatsanalunen ja ne kuuluisat perskarvat aiheuttavat yhä päänvaivaa minulle, mutta onneksi sakset on keksitty ;)

Viikkopuunaus

Tänään vuorossa oli ennen kaikkea Sälli -papan puunaus. Muut selvisivät peruskäsittelyllä, koska Ruusa ei näytä haluavan luopua turkistaan ja Nero haluaa karvata tasaisesti eli kokoajan. Sällin takaosasta lähti pahimmat takut saksien saattelemana ja oloa kevennettiin muutoin perusteellisella harjauksella, apuvälineenä vanha ystävämme karsta.

Käsittely on pesun jälkeen ollut kaikille osapuolille miellyttävää, sillä takut tuntuvat aukeavan helpommin, eikä niitä oikeastaan vaikuta muodostuvan siinä määrin missä ennen pesua. Irtokarvaa ei juurikaan irtoa, eikä Sällin turkki ei ole irronnut enää kastraation jälkeen tupoittain. Siksi sen turkinhoidossa on oltava hyvät tuotteet, jotta se ei pääsisi muodostamaan takkuja ja huovuttamaan pohjavillaa.

Viikoittainen käsittely on lähes elinehto Sällin turkille. Nero ja Ruusa selviäisivät hyvin väljemmälläkin käsittelytiheydellä, mutta joutuvat kevyempään käsittelyyn muodon vuoksi. Aika näyttää kuinka kauan pesun ja ennen kaikkea hoitoaineen ansiosta Sällin turkki pysyy näin helpohkona käsiteltävänä.

Suunnitelmissa on varotoimenpiteenä maltillisesti keventää kesäksi Sällin turkkia sen paksuuden ja pituuden vuoksi. Lopullista mallia ja kaavaa kevennysoperaatiolle ei ole lyöty lukkoon, mutta koiralle merkittävistä toimenpiteistä on kyse, vaikka ulkonäöllisesti asialla ei liene suurta vaikutusta. Onhan se jo eläkkeellä. Eniten huolettaa kuinka haasteellinen turkista tulee kun se alkaa kasvaa uudelleen.




Ohessa tarvittava välineistö, tulokset ja kohteen pyynnöstä maininta: kuvan koira ei liity juttuun

Sälli ei kovin mielellään esiinny turkinhoidollisissa asioissa, koska hän on miehinen mies - vailla killuttimia. Minusta Sälli ei vain ole keksinyt turkinhoidon syvintä olemusta, toistaiseksi. Annetaan hänelle aikaa oivaltaa asia itse. Siihen saakka jatkan julkista tiedon levittämistä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

MH-luonnekuvaus

MATKA MH-LUONNEKUVAUKSEEN Torstai 21.4. Viimehetken valmistumisena Ruusa pääsi käymään fysioterapeutin käsittelyssä. Teemana takapään lihaksiston rentouttaminen juoksujen jälkeen. Tämä toteutui loistavassa aikataulussa MH-luonnekuvausta ajatellen. Oikeastaan koko keväänvyyhti toteutui paremmin kun MH-luonnekuvaus siirtyi toukokuulta ja järjestyi näinkin pian.  Perjantai 22.4. Team Pussipirujen matka kohti Joensuun MH-luonnekuvausta alkoi täpötäydessä bussissa, jossa pisin odotus keskustassa liikennevaloissa oli jopa seitsemän (7) minuuttia! Ihmisjoukon kärsivällisyys oli kortilla ja saimme seurata monia argumentteja liikenteen sujuvuudesta, joita kanssa matkustajat vaihtoivat kuskin kanssa. Syytönhän toki hän tilanteeseen oli. Bussista hyppäsimme rautatieasemalle odottamaan junaa täydessä varustuksessa. Mukana siis rutkasti lämmintä vaatetta ja kevythäkki. Junaan noustessa jouduimme jäämään ihmispaljouteen jonottamaan, sillä junassa meille valkeni, että juna on ollut loppuu

VUOSI 2020

Nähtävästi tänne blogiin tulee kirjoitettua harvakseltaan, mikä osittain selittää miksi puhelimeni on aina tukossa purkamattomista videoista ja kuvista. Tänävuonna lienee aiheellista ottaa tavaksi tyhjentää puhelimen sisältö edes kuukausittain. Näin tammikuun lopulla on hyvä aika istua kauniina tammikuisena päivänä tietokoneen ääreen ja koota yhteen viime vuosi. Etenkin jos on sattunut ärsyttämään jalan niin kipeäksi, että käveleminen saati juokseminen ei tule kysymykseenkään. TAMMIKUU Ruusa oli ehtinyt mammaloman jälkeen treenata aktiivisemmin reilun kuukauden verran. Lisäksi hurahdettiin Rally-tokoon. Kuukauden paras päivä oli kuitenkin 25.1. kun osallistuttiin Mia Laamasen luennolle ja ratatreeniin. Rufus oli vielä tokoryhmässä, jossa tehtiin perusteita.  - 19.1. Rufuksen viimeiset pentunäyttelyt. 11.1. talkoilin Rally-toko kisoissa. 12.1. Senni Huotari tuli pitämään juoksarikoulutusta, jossa olin kuuntelemassa. Aika mahtava päivä täyttää pyöreitä! Ikäkriisi katosi onneksi samantien

Agility unelmiii

Juhannuksen olen selaillut vanhoja treenivideoita. Ajatuksena oli koostaa video meidän pienen pienestä puomiprojektista, koska A-esteprojekti on turhan extreme esiteltäväksi ja keinua ei COVID-19 muodostaman tauon jälkeen olla juurikaan tehty. Kepit ottivat aikamoisen askeleen taaksepäin tauon myötä ja tästä on täysin itsensä syyttäminen, tauolla olisi hyvin voinut tehdä nimenomaan juuri keppejä. Toisaalta molempien kropat (sekä Ruusan että minun) tuntuivat olevan levon tarpeessa huhti-toukokuun kuntokuurin jälkeen. Opintovapaalta töihin paluu vei kahdeksi viikoksi täysin voimat. Kesäkuun alusta päästiin treenihallille asti, esteille . VAU valmennusryhmän 2018-2019 myötä saatiin hirmuisesti asioita eteenpäin, vaikka pieni ihmismieli olisi halunnut nähdä isompaa edistystä. Etenkin keväällä 2019 oltiin hyvässä kunnossa ja vauhti oli ihan omaa luokkaa pitkäaskelisille hiippailijoille. Tuon vuoden touko-heinäkuun treenit ovat olleet silmälle iloksi, myös näin jälkeenpäin katsottuna. He